Faktat

Kaikki oppilaat eivät mahdu Liperiin ilman lisärakentamista

Valtuustoseminaarissa 25.11.2013 on tuotu selvästi esille, että Liperissä ei ole riittävästi tiloja suuryläkoululle, nykyisten tilojen muokkauksen lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kokonaan uutta luokkatilaa. Suuryläkoulun tilat on saatava myös toiminnallisesti laadukkaiksi ja toisiinsa hyvin niveltyviksi. Hätäratkaisu ei riitä. Lisäksi esim. ulkoalueet ja informaatiotekniikka asettavat omia vaatimuksiaan, rakennushankkeen edetessä kulut tulevat varmasti kasvamaan.

Suuryläkoulun mallissa investointitarve on miljoonaluokkaa. Kahden yläkoulun mallissa investointeja ei ole lainkaan.

Lisäkustannuksia tulisi myös nykyisten tilojen muokkauksesta

Teknisen johtajan, rehtoreiden sekä vanhempainneuvoston keräämien tietojen mukaan suuryläkoulun rakentamisen yhteydessä nykyisiin tiloihin täytyy tehdä seuraavia muutoksia: Liperiin neljä työhuonetta erityisopetukseen, kaksi työhuonetta opettajille ja laajennus ruokalaan.

Viinijärvelle tarvittaisiin päiväkotikäyttöön soveltuvat wc-tilat, tekstiilityöluokan siirto kuvataideluokkaan, päiväkodin ja muiden opetustilojen eristäminen toisistaan (otettavan huomioon äänieristykset, liikennejärjestelyt, ulkopuolisten kulkeminen alueella), sähkötyöt päiväkodille, ulkovaatteiden kuivaustilat päiväkodille, uudet varastotilat ulkoilu- ja leikkivälineille sekä kaikkien leikkivälineiden siirto ja piha-alueiden rakentaminen siten, että koulun alueella oleva kirjasto on otettu huomioon. Päiväkodin piha-alue olisi eristettävä ja varmistettava lasten turvallinen liikkuminen alueella.
Lisätietoa kustannuksista löytyy täältä: https://proviinijarvi.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/12/sc3a4c3a4stetc3a4c3a4n-kustannuksista-piittaamatta.pdf

Viinijärven koulussa kustannukset ovat pienemmät kuin Liperissä

Liperin kunnan sivistysosaston tekemässä yläkouluselvityksessä oppilaskohtaiset kustannukset ovat Viinijärvellä 7050 euroa ja Liperissä 7858 euroa per vuosi. Kolmisarjaisuuteen siirryttäessä Viinijärven kustannukset laskevat noin 6600 euroon/oppilas. Ensi vuonna Viinijärvi on siis merkittävät 1250 € Liperiä halvempi.
Yläkouluselvityksessäei ole otettu huomioon Viinijärven koulun tänä vuonna tekemiä säästötoimenpiteitä Ristin koulun oppilaiden opetuksen järjestämisestä. Lakkautetun Ristin koulun oppilaiden opetus on onnistuttu järjestämään Viinijärvellä ilman lisäkustannuksia. Tämä tarkoittaa noin 120 000 €:n säästöä.

Huomattavia säästöjä saavutetaan Viinijärvellä ilman lakkauttamistakin

Sivistyslautakunta on lakkauttamassa Viinijärven koulua 300 – 400 000 €:n säästöjen tähden, vaikka keväällä kunnanvaltuusto lupasi Viinijärven koululle vuodenvaihteeseen asti aikaa etsiä säästöjä toiminnasta. Viinijärven koulu on saavuttamassa 240 000 euron vuosittaiset säästöt: a) sisäisillä toimenpiteillä (Ristin koululta säästetty tuntikehys, kustannusvaikutus 120 000 €) lukuvuonna 2013-14 ja b) yläkoulun muuttamisella kolmisarjaiseksi (säästöä 60 tuntia, kustannusvaikutus 120 000 €) 2014 alkaen.

Säästöjä voidaan hakea myös Liperistä

Lisää kustannussäästöjä saavutetaan pienentämällä myös Liperin yläkoulun tuntikehystä Viinijärven mallin mukaan. Liperin koulu on hieman Viinijärveä suurempi, tuntikehyksistä on mahdollista saada vähintän sama 120 000 € säästö.

Yhden suuryläkoulun mallissa kuljetuskustannusten nousua ei ole huomioitu

Tällä hetkellä Viinijärven yläkoulussa on 29 oppilasta, jotka eivät tarvitse lainkaan kuljetusta. Lisäksi osa oppilaista tulisi kulkemaan selvästi pitemmän matkan (jopa lähes 30 km). Uusien kuljetusoppilaiden vuosikustannus tulisi olemaan yli 33 000 €, kasvaneet kuljetusmatkat huomioiden kustannukset kasvaisivat arviolta ainakin 50 000 euroa vuodessa. Tätä ei ole huomioitu kunnan tekemässä yläkouluselvityksessä.
Viinijärvi tulee säilyttää yhtenäiskouluna (luokat 1-9) kyläkouluratkaisusta huolimatta
Tuoreessa talousarvioesityksessä esitetään myös Käsämän ja Salokylän kyläkoulujen lakkauttamista. Kahden yläkoulun säilyttäminen on täysin riippumaton kyläkouluratkaisusta. Tarvittaessa Viinijärven alakoulun tiloihin voi tulla noin 25 oppilasta lisää.

Vaihtoehto Z:n mukaan Käsämän kyläkoulu tulisi säilyttää. Jos valtuusto lakkautuspäätökseen kuitenkin tekee, on silloin huomioitava että kaikki Käsämän koulun oppilaat eivät sovi Viinijärven koulun tiloihin. Oppilaista noin 25 voidaan sijoittaa Viinijärven alakouluun, loput asuinpaikkansa mukaan Ylämyllyn tai Liperin kouluihin. Käsämän koulun lakkauttamista ei voi käyttää tekosyynä Viinijärven yläkoulun lakkauttamiselle. Asiat eivät ole sidoksissa toisiinsa.

Viinijärven päiväkoti ei ole pakkosiirron edessä

Toisin kun yläkouluselvityksessä on annettu ymmärtää, Viinijärven päiväkodin tiloissa ei ole ongelmia. Joissain yhteyksissä päiväkodin tilantarvetta on jopa pidetty yläkoulun lakkauttamisen perusteena. Koko ajatus on absurdi: pieniä lapsia tulee Viinijärvelle niin paljon että koulu on lakkautettava.

Terveystarkastaja Merja Seppälän tekemästä tarkastuskertomuksesta (15.10.2013) ilmenee, että tiloihin kuluvan vuoden aikana tehtyjen korjausten ja investointien ansiosta tilat ovat päiväkotitoimintaan täysin sopivat. Korjaustarvetta on yhden vessanpöntön verran, jonka vanhempainneuvosto on luvannut lahjoittaa.

Päiväkodin tilantarve johtuu lapsimäärän kasvusta, ei tilojen sopimattomuudesta.

Kun Viinijärven yläkoulu muuttuu kolmisarjaiseksi, voidaan päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa oleva esikoululuokka siirtää koulun tiloihin, jolloin päiväkoti voi laajentua nykyisen esikoulun puolelle. Tilat ovat jo nyt yhteydessä toisiinsa, joten lisärakentamista ei tarvita.

Liperin suurkoulu tulisi tarvitsemaan lisärakentamista tulevaisuudessakin

Yläkouluselvityksen oppilasmääräennuste perustuu tilastokeskuksen syntyvyyslukuihin. Ennuste on saatu näyttämään siltä, että oppilasmäärä pysyy vakiona. Ennusteessa ei ole otettu huomioon muuttoliikettä, vaikka kunnassa panostetaan vahvasti kaavoitukseen ja markkinointiin. Esimerkiksi Ylämllyllä on lähtenyt liikkeelle yksityiskaavaotteinen 120 asukkaan alue, Viinijärvellä on juuri valmistunut kunnallistekniikka joenrannan 13 tontille.
Liperin kunnan väestömäärä on kasvanut vahvasti vuodesta 2003 lähtien. Jos kunnan väkimäärä jatkaa vuosittaista 100 henkilön kasvua, on tarve uudelle opetustilalle edessä hyvin nopeasti.

Kontiolahti ei ole oikea vertailukohta

Kustannusvertailussa Kontiolahteen täytyy ottaa huomioon että Kontiolahden kuntarakenne ei ole samanlainen kuin Liperissä. Kontiolahden sijaan tavoitteeksi tulisi ottaa kolmetaajamainen Imatra, kaupunkia on kehuttu kuntatalouden pitkäjänteisestä hallinnasta, se on saanut lastensuojelupalkinnon hyvinvointineuvolasta, yläkouluja 28 000 asukkaan kaupungissa on 4.

Suuryläkoulu toisi suoria kustannuksia myös sote-puolelle

Liperissä ei tällä hetkellä ole riittäviä hammashoitoresursseja koko suurkoulun oppilasmäärän hoitamiseen. Yläkoulun lakkauttaminen Viinijärveltä merkitsisi myös hammashoidon lakkaamista kylältä, jolloin sekä yläkoululaisia että alakoululaisia tulisi kuljettaa hammashoitoon Ylämyllylle. Yläkouluselvityksessä ei ole laskettu mitään kustannuksia kuraattori-, ohjaus- eikä terveydenhoitajan palveluiden kysynnän kasvamiseen, puhumattakaan suurkoulun vaikutuksista mm. lastensuojeluun.

Yläkouluselvitys on puutteellinen erityisesti laatunäkökulmien osalta. 

Selvityksessä ei ole mitään analyysiä suurkoulun vaikutuksista oppimistuloksiin, kiusaamiseen, syrjäytymiseen tai muuhun pahoinvointiin.
Kasvatuksellisesti yhtenäiskoulu (1-9 luokat samassa sopivankokoisessa koulussa) on paras vaihtoehto oppilastuntemuksen ja turvallisuuden kannalta. Se ehkäisee kiusaamista, syrjäytymistä, vähentää konflikteja sekä turvaa yksilöllisen opetuksen myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Suurkoulussa lapsen riski pudota pois hallinnasta kasvaa. Jos syrjäytynyt oppilas joutuu sairaalahoitoon, on hoitopäivän hinta 1000-1500 euroa vuorokaudessa.

Viinijärven yläkoululla on hyvä maine vanhempien keskuudessa.

Viinijärven koululla kiinnitetään esimerkillisesti huomiota yksittäiseen oppilaaseen. Viinijärvellä panostetaan keskusteluun ja asioiden sovitteluun. Koulukiusaamista esiintyy vähän ja koulukuria pidetään yleisesti hyvänä. Nyt oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus tehdä valinta kahden sopivankokoisen koulun välillä. Esimerkiksi Liperissä kiusattuja Ylämyllyläisiä on siirtynyt Viinijärvelle, jonka jälkeen koulunkäynti on sujunnut mainiosti. Liperiläisten taas ei tarvitse viedä lapsia suurkouluun, jossa toispaikkakuntalaisten läsnäolo tuo turhia konflikteja. Kaksi yläkoulua on kaikkien Liperin kunnan koululaisten etu.

Viinijärven yläkoulun lakkauttaminen sotii kolmen taajaman tasapuolista kehittämistä vastaan

Liperin kunta mainostaa olevansa kolmen taajaman kunta. Viinijärven yläkoulun lakkauttaminen sotii tätä periaatetta vastaan, sillä yläkoulun myötä kylältä tulee häviämään myös hammashoito, kirjasto ja yläkoululaisten kerho-, harrastus- ja ryhmätoiminta. Pitkällä aikavälillä tällä on massiiviset vaikutukset Viinijärven taajaman ja koko läntisen Liperin vetovoimaisuuteen ja elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.

Koulumatkat jakaisivat oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan

Viinijärven alueen yläkouluikäisille oppilaille päivittäinen koulumatka yhteen suuntaan tulisi olemaan noin 20 kilometriä. Ristin lakkautetun koulun alueen oppilaille matka olisi jo lähemmäs 25 km, Leppilammelta lähes 30 km. Viinijärven alueen yläkouluikäisille oppilaille päivittäinen edestakainen koulumatka tulisi olemaan jopa 55 kilometriä. Kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on kyseenalaista lakkauttaa koulut kaikkein kauimpana asuvilta asukkailta ja säilyttää 8 km Liperistä ja 4 kilometriä Ylämyllyltä sijaitsevat lähikoulut.